Tatuoinnit. Joskus naisilla olevat tatuoinni tolivat välittömästi huonon naisenmerkki, ilolintu, yön perhonen. Onneksi nykyään on hieman erilaisia nämä käsitykset, muuten olisin minäkin huora, ja moni muu. Itseltäni löytyy yksi tatuointi ja pian hyppään auton rattiin ja kurvailen neuvottelemaan tatupitsijan kanssa seuraavista. Sillä se on iso duuni meille kummallekin, mun tarttee hankkia rahaa ja hänen suunnitella, miten hommat parhaiten luonnistuu asian kaikilta puolilta. Löydään suunnitelmat lukkoon ja varataan aikaa tänään, en malta millään odottaa. Onhan se taas iso askel, merkittynä loppu elämänsä.
Vaikka tatuoinnit ei automaattisesti luo huonoa mainetta, niin aina ne jotakin kertovat kantajastaan, jokaisella tatuoinnilla on tarinansa. Minulla on suunnitelmia moneksi vuodeksi eteenpäin, opiskelijalla kun ei ole kaikkia mielitekojaan helppoa toteuttaa heti ja tatuoinnin kannalta se on hyväkin, eipähän synny niin helposti kaduttavia kuvia. Niiden kanssa kun elää loppu elämänsä.
Ihooni tulee pikkuhiljaa Mötley Crüe, Nikki, Mick, Tommy ja Vince. Pikkuhiljaa, mies kerrallaan. Haluan kunnioittaa heitä, sillä he ja heidänmusiikkinsa ovat auttaneet jaksamaan kun ei ole niin helppoa ollut, olen saanut voimaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti