Mitäpä minä en haluaisi? Uudet kengät ovat must, Sonisphere lippu on myös must, uimahallin "sarjalippu" olis myös hyvä olla ja jos jostain rahat repis kuntosalin jäsenyyteen. Ja nyt en puhu siitä kämäsestä paikasta omassa kotikylässäni... Uusia vaatteita, uutta kaikkea.
Olen kyllästynyt olemaan oma vanha itseni. Ei tästä kuitenkaan taaskaan mitään tule. Suuret on suunnitelmat, mutta eihän selkärangattomalla ole tahdonvoimaa. Enkä uskalla ottaa sitä ensimmäistä askelta tosissani. Ja kuitenkin unelmoin näyttäväni Dita Von Teeseltä...edes hieman. She's puuuurfect. Olen valovuosien päässä siitä, että minulla olisi vartalo. Minulla on pää, hyväs sääret ja mukavat rinnat, mutta muuten olen vain massaa.
Katselin tuossa netistä kaikkea kivaa vaatetta. Ilmeisesti minulla on aivan erilainen käsitys siitä mikä on XL-kokoinen nainen kuin noilla liikkeillä. Tai sitten he ovat oikeassa ja oma käsitykseksi on vääntynyt, maailmanmenossa kieroutunut. Se olen edelleen minä joka en sovi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti