Tonttuja

Eipä voi taas sanoa muuta kuin voihan nyt vittu.

Eilen siis oli kaveriporukkamma pikkujoulut. Noh edellisenä päivänä yks soittaa, että hän ei voi oikein mukaan lähteä, stereoripuli, siis mahatauti. Nooh, okei, hän antaa oman lippuna ukolleen. No eilen sitte mimmi soitti, että hällä olis yks ylimääränen lippu, että mitenkäs olisko mulla joku toinen kaveri joka vois haluta lipun tai mun hobitti veljeni.

Kaverilla oli jo lippu, mutta hobitilla ei. Hobitti halusi lipun ja homma hoitui. Maksoin kaverilleni hobitin lipun, kun pääsimme baariin numero uno. Siellä kohtasimme myös tämän parantumaan päin olevan stereoripuloitsijan. Vatsa kesti sidukan, joten hän päätti lähteä sittenkin baariin nurmero dos, joka oli siis matkamme pääkohde siellä järjestettävän raskasta joulua tapahtuman vuoksi. Dodii... hobitti tuli toisen kaverini kanssa paikan päälle puolen yön ajoissa, mulla oli jo pinna aika kireellä sen takia. Noh sain annettua sille lipun. Hobitti oli nauttinut aika paljon ilolientä ja hämmästytti lievästi, että se pääsi edes sisälle. No whatever, se pääsi. Olin koko ajan kusisukassa, kun olin niin saamarin huolestunut siitä.

Pikkuhiljaa siirryttiin lavan eteen ja tietenkin eturiviin. Virhe numero yksi. No aikaa kului noin tunti ennenkuin bileet alkoi yhden ajoissa. Pinna kiristyi kiristymistään. Miksi ihmiskammoinen valas hiippailee eturiviin? No sai siinä taistella, että sai hengitettyä, mutta siinä vaiheessa vitutti jo sen verran, että en piruuttanikaan lähtenyt edestä pois. Reviirirakkaus voitti terveen järjen, virhe numero kaksi. Siinä moshattiin kyllä aika hyvin uusine kutreineni... ovat muuten aika lyhyet ja violetit...

Yks akka alkoi aukomaan kupoliaan mun kamulle, se oli virhe. Puutuin asiaan, jolloin se aukoi mulle, joka sekin oli sen osalta melkoinen munaus. Mulle vittuilla, olé. Jossain vaiheessa tuijotin sitä haastavasti ja se yritti parhaansa mukaan tuijottaa takaisin, mutta murtui ja jatkoi aukomistaan. Tuuppi ja hyppi mun niskassa. Let me tell you this and I will only tell you once for I hate to repeat myself, Unenruhtinas ei tykkää kännisistä huorista, jotka hyppii niskassa. Tuuppasin sitä persiilläni kauemmas, jolloin tämä täi suuttui. Otti oikein vauhtia ja nosti nyrkin ilmaan. Ehti se yhden toimittamaan lähes perille, takaraivooni, kunnes poke vei olmin rauhoittumaan. Miksi mä siihen kätösiäni olisin tahrinu... No joo känni Ruhtinas oli ihan varma, että se oli tää tietty tyyppi ja näytinkin sen kaverilleni, jolla on aika väkivaltainen maine..ainakin joskus ollut, ja vieläkin... no hobitti oli ottanut kuulemma mimmiä niskasta kiinni ja vienyt sivummalle, jolloin kaverini oli kysynyt jotain rähinästä, jolloin mimmi oli väittänyt ettei siellä ollut ollutkaan. Se saattaa olla totta, sillä selvinpäin Ruhtinas ei oikein osaa sanoa kuka teki ja mitä. No ainakin tää yksi oli paskajäykkänä, se riittänee. Olihan siinä sitten itselläkin sanaharkaa poken kanssa, mutta sillä ei väliä, olin jo matkalla ulos.

Hobitti aiheutti mulle muutaman raivonpuuskan, jolloin poistuin paikalta täristen raivosta ajatellen että yks saatanan hailee. No hobitti oli yrittänyt soittaa mulle pari kertaa, kun oli sen puhelimensa löytänyt, lopulta soitti kuskina toimineelle kaverille... se antoi puhelimensa mulle. sattui kuulla hobitti itkemässä puhelimessa, tai ainakin ääni kuulosti itkuiselta. "Ei asiat ole niin yksinkertaisia..." Ehkä ei. Loppumatkan kotiin sitten itkinkin ja vielä tihrustin kotonakin. Onneksi mun pelastava enkeli oli paikalla, rakas Calgori.

Laitoin hobitille viestiä, että anna anteeksi. Olet mulle vain niin perkeleen tärkeä, että en voi muuta kuin huolehtia. Se soitti takas viiden aikoihin ja sanoi, että unohda kaikki mitä olet kuullut ja nähnyt tänään... lupasin niin tehdä, en vain tiedä pystynkö. Tuskin. Huoli rakkaaseen hobittiin jäi. Nooh myöhemmin vielä yritin soittaa sille, mutta ei vastannu. Pari tuntia sen jälkeen se soitti takas mulle, kuulosti toooosi krapulaiselta. Halusin vain varmistaa, että herra oli kotiinsa päässyt suurinpiirtein ehjin anhoin ja yhtenä kappaleena. Kuulemma oli ja hyvä niin. Huolissani olen edelleen.

Huolissani olen myös eräästä kaveristani, taskublondista. Mimmi on taskukokoinen ja pahuksen vetävä pakkaus. Hän vain vetää kännit joka viikonloppu... Tulee sellainen olo, entäs jos jotain tapahtuukin sille? Entäs jos...