13.3.2010

No näi o

Voi jumalauta, mä en tajuu miten joku voi olla niin kiinnostunut toisen elämästä... tai ei, ei elämästä vaan painosta. Ehkä tää homma kirpasiki taas syvemmältä, kuin tajusinkaan.

En voi uskoa, että kaverini vanhemmat jaksavat edelleenkin vatvoa mun painoani tai muistutella siitä. Olenhan ollut kaverini kanssa läheisiä jo melkein 12 vuotta, ja kyllä olen aina ollut iso, mutta mitä vittua se niille kuuluu? Kyllä Unenruhtinaan kannattaisi nyt tulla painonvartijoihin pudottamaan ynnä muuta "läppää" lentää. Ei jumalauta! Onhan tästä mulle sanottu päin naamaakin, mutta silti. Jotenkin vaan tuntuu niin paksulta... pun intended. Ja kun se ei rajoitu vaan niihin vanhempiin vaan olen kuullut, että jopa kaverini mummu on maininnut mun koostani kaverilleni. Miten joillekin se paino voi olla niin saatanan tärkeä asia? Eikö sillä ole mitään merkitystä, että olen kuitenkin ollut enemmän taiu vähemmän mukana kaverini elämässä ja tukenut ja auttanut parhaani mukaan? Ei sillä ei taida olla merkitystä... vaan sillä,että olen laiska ja läski ja työtön. Haistakoon, vetäköön ja painukoon. Mua vituttaa nyt sen verran, että taidan mennä salille ja laittaa rautaa nöyrtymään. Perkele.


Over and out ja anteeksi.

Ei kommentteja: