Haluan kirjoittaa, haluan kirjoittaa kirjeen, päiväkirjaa, blogia, maileja... mitä vain, mutta en osaa. En osaa laittaa kirjaimia toistensa perään muodostamaan lauseita, enemmän tai vähemmän järkeviä.
Tunteet jäävät sisälle, en osaa tuoda niitä paperille. Kirjoittaminen on minun tapani tehdä itselleni tiliä elämästäni, tunteistani, kaikesta. Se on minun tapani rentoutua. Mutta mitä minä teen jos sanajonoja ei muodostu, jos kyyneleet eivät huuhtelekaan pahaa oloa pois... jos pahaolo jää sisälle kytemään. Jollakin konstilla se on saatava ulos. viillänkö itseäni vai pakenenko utopiaan. Hukunko toisten sanoihin, toisten elämään.
Hail Mary full of grace...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti