25.7.2012

Sometimes I feel like screaming.

Tänään otsikkoni ei voisi oikeastaan olla kovinkaan paljon osuvampi. Olen nuhassa ja olo on helvetillinen. Olen myös töissä, tulin klo 7 ja minun piti lähteä klo 16, parisen tuntia ylitöitä tehneenä... mutta tästä työpäivästä tulikin 12 tuntinen. Ei muuta kun soittamaan lomalla olevalle äidilleni, josko hän kustantaisi mulle loppupäivän eväät, olin varautunut vain 9 tuntiseen päivään. Sillä lailla. Joten tekisi mieleni itkeä, mutta minkä sille voi, että toinen saa lääkäriltä loppupäivän saikkua.

Olisin kai itsekin saanut, mutta en mennyt. En lääkärikammoisena mene "turhaan" lekurille. Nyt yritetään sitten olla viereisen apteekin troppien voimalla töissä. Nyt voinkin oikein hyvällä omallatunnolla pitää ensi viikon tiistain vapaana. Siitä onkin jo sovittu ja nyt oli tarkoitus tehdä päivää sisälle pari tuntia kerrallaan. Tänään meinasin tehdä kaksi, huomenna kaksi, maanantaina kaksi ja keskiviikkona yhden. Tänään tuleekin viisi ja huomenna en varmana tule ennen työajanalkua, ja perjantaista on turha kuvitela mun tekevän ylityötä... joten maanantaina on vielä kaksi ylityötuntia tehtävänä. Tiistaina voinkin sitten haistattaa pitkät yhdeksi päiväksi. :) Ja shoppailla mamman kanssa rauhassa.

Ei kommentteja: