something's missing....

Päässäni pyörii vain menneet asiar, kiertävät kehää antamatta minulle rauhaa. Ei minulla niin paha olo nyt ole kuin eilen... eilen ole vielä krapulaakin pientä havaittavissa. Jotenkin tunttuu, että kaikki menee taas persiillee ja olen voimaton pysäyttämään... sitä jotakin. ei vain pysty, eikä osaa... point of no return, milloin sen ohitan? Vai menikö se jo?

Whatever you do not panic!

No minä panikoin. Tänään alkaa koulu. En ole ollut koulussa kolmeen vuoteen, mutta kolmen vuoden työttömyys ei jaksa naurattaa enää. Hajoaa pää, mutta nyt on sellainen määrä perhosia vatsassa, että tämä rokkari paskoo melko varmaan housunsa ilman viinaa ja huumeitakin. Kenen vitun hyvä idea oli se, että haen ja menen kouluun?

Hooligan's Holiday

Niinpä niin, viikko lomaa takana, viikko edessä. Hooligans holiday. Sitten alkaa koulu, kestää hetken ennenkuin taas pääsee siihen kunnolla kiinni, vaikka ikuinen opiskelija mielestäni olenkin. Ikinä ei voi olla mukamas liian oppinut, aina voi oppia uutta, jos ei kirjoista niin sitten elämästä. Tämä on hyvä päivä, ainakin tähän asti ollut.

Juonut kahvia, pessyt pyykkiä, lukenut kirjaa ja hoitanut karjaa Facebookissa. Niin palasin sitten sinnekin muutaman kuukauden tauon jälkeen ja niin se loma on taaskin kulunut netissä. Tosin en ole ihan koko aikaani siellä riivatun facebookissa viettänyt, vaikka houkutus on ollut suuri. Olen lähinnä surffaillut ja lukenut Mötley Crüesta, uusimmasta pakkomielteestäni. Mutta heiltäkin voi oppia, asenne ratkaisee ja syvältäkin voi nousta ylös ja yrittää uudelleen. Onhan Nikki Sixx jo kuollutkin muutamaan otteeseen ja kuitenkin edelleen elää ja potkii. :) Ehkä sitä saisi uutta potkua omaankin elämäänsä. Kun ei vain jumittaisi niissä samoissa ympyröissä aina. *huoh* Mutta nyt salille ja kaupan kautta kotio, vichya ajattelin ostaa, jos rahat riittää, palkka tulee vasta huomenna. Ja vielä kun joku tämän läävän siivoisi.

Jossain vaiheessa voisin postailla persaukisen uusilla hankinnoilla.

Merry-Go-Round

Ajatukset juoksee omia ratojaan päässä, kehää kuin kuin kiimaiset hiiret. Aina vain entä jos... Eipä pään sisäinen maailmani ole mihinköön päivässä muuttunut. Omat demoninsa kullakin, joskus ne on vain helppo pitää piilossa, joskus taas... Niitä om vain niin helppo kuunnella... uskoa, nehän tietää kaikem, aina.

Aina välillä ne voi unohtaa, kuten tänään, ihan vain muutamaksi tunniksi. Olin poissa kotoa, ihmisten ilmoilla, olin hymyilevä ja huumorin tajuinen. Minulla on charmia vaikka muille jakaa, mutta tosiasiassa se on vain kuorta, suojamuuri, jonka taakse piiloutua.


Nobody would believe the shit that happens inside my head, it's haunted.
Now I've come down from the drugs
it seems like a sick play that I saw in a theater somewhere.
Thirty minutes ago, I could've killed someone.
Or better yet, myself. 
(Sixx A.M. X-Mas in Hell)


Ehkä joskus pääsen näistä eroon, niistä jotka kertovat minulle, etten ole minkään arvoinen, etten ansaitse olla täällä, en ansaitse mitään...

Tomorrow

Ehkä huomenna on kaikki paremmin. On sellainen outo ahdistuneisuus taas päällä, toinen päivä kesälomaa ja mun tekisi mieli hautautua jonnekin kirjapinon alle ja unohtua sinne. Eikä kukaan kai sitä estä, paitsi minö itse. Pitäisi siivota ja tiskata ja miljoona muuta asiaa. Ei vain jaksa. Ei huvita.

Eilen kävin pankissa hakemassa opintolainaa. Ahdistaa ihan sekin, miten maksan sen takaisin? Entä jos en saakaan työtä, entä jos... Minä kai murehdin itseni sairaaksi ennemmin tai myöhemmin. Mutta kun positiivisesti on vain niin vaikeaa ajatella. Pitäisi opiskelija korttikin hommata, tai täyttää lappu ja toimittaa se, maksaa pieni maksu ja toimittaa kuvakin vielä.. onneksi se onnistuu netin kautta se kuvan toimittaminen... minä kun olen onnistuneesti hukannut uudet passikuvani. Perkele.

Ja sunnuntaina en edes nähnyt Mötley Crüeta. Alice Cooperin ja Maidenin näin, ja Slayerin. Alice Cooper jopa auttoi unohtamaan pettymyksen Mötiköistä...

Obsession

Taas kerran minua vaivaa pakkomielle jostakin. Haluaisin itselleni kirjoja... ylläripylläri, mutta kun näistä kirjoista on painos loppu ja mistään niitä ei saa. Huoh. Nimittäin Tuija Lehtisen Sara-sarjaa. Eka osa mulla on, mutta loput kolme puuttuu. Nelosta on sentään saatavilla, mutta kakkosta ja kolmosta saa vain kirjastosta. Voi vanha villasukka. T.a.h.t.o.o!

Style saves lives, express yourself.

Muoti aj tyyli voivat kuleka käsi ködessä, mutta todellisuudessa hyvin ahrvoin. Joku asia voi olla muodiskasta, joku vaate jne... mutta harvoin ne ovat samaan aikaan tyylikkäitä.

Mitä tyyli on? Siihen on vaikea vastata. Mutta omasta mielestäni tyylikäs voi olla ihminen, joka pukeutuu siltä kuin tuntuu, tekee mikä tuntuu hyvältä. Mutta tyylikäs ihminen kantaa vaatteensa hyvin, eikä vaate vain ole siinä... vaate ei ikinä saa "kantaa" ihmistä. Muotia taas voi olla keikkua korkeilla koroilla ja minihameessa talven pakkasilla ulkona. Tämä siis vain minun käsityseni.

Vietän loppujen lopuksi paljon aikaa miettien vaatteita ja kenkiä, laukkuja ja omaa ulkomuotoani. Paljon saisin aikaan viimeisenkins uhteen, jos tekisin jotain enkäa ina vain miettisi mitä pitäisi tehdä. Olen ensinnäkin hankkimassa taas uudet farkut. Tällä kertaa pillifarkut tai sinne suuntaan. Niiden lahkeet on vain niin paljon helpompi tunkea polvimittaisten maihareiden sisään kuin bootcutit. :) Toinen hankinta listallani olevista asioista on uusi farkkutakki, vähän sellainen military tyyppinen ratkaisu, kerrankin kun on omassa koossa tarjolla.

Pitkäaikainen haaveeni olisi saada prätläbootsin, ne on niin ihanat. Eikä prätkätakkikaan haittaisi.... vaikka prätkistä en tiedä mitään. Mutta vaate on vaate ja prätkä on prätkä. ;D

Lumouksen voima

Lumous festivaali alkaa huomenna ja minä tyttö olen töissä iltaan asti, joten oat festarini alkavat vasta Perjantaina... enkä malta odottaa. Kaverin luona asustellaan viikonloppu ja pidetään hauskaa.

Asut on valmiiksi mietittyja tänään pitäisi jo pikkuhiljaa alkaa pakkailemaan, että ei huomenna illalla tulisi sitten paniikkia. Se tulee joka tapauksessa luulisin, mutta ainahan sitä voi yrittää estää. Voisi siinä pakkailun ohessa myös siivoilla hieman niin on maanantaina kivempi tulla kotiin, koska se K. Rapula, kaikkien kaveri voi tulla kylään.

Suunnitelmana olisi siis tänään pakata asukokonaisuus kerrallaan, jotta tiedän, että kaikki on tullut mukaan, kengät , laukut, meikit, korut ynnä muu pieni pakattakoon huomenna. Olen tuota pikku"sälää" kerännyt sellaiseen koriin... laittanut niitä sinne aina kun on tullut mieleen, että ainiin, tuotakin tarvitaan. Ja aurinkorasva pitää muistaa, varmuuden vuoksi, mutta suojakerroin 10 vaiko 40... kas siinä on naisella pulma.

Toivon mukaan Lumous on ihana, eikä mulle iske alemmuuskompleksi nukkavieruissa vaatteissani. Yritän pitää blogia ajantasalla viikonlopun edetessä... jos en siihen kykene niin ehkä luvassa on kooste sitten noin viikon päästä. Ja kamera on mukana, joten kuviakin on odotettavissa.

But back to work now pumpkins.

Kel onni on, se onnen...tuokoon julki!

Eli voiko ihmisellä paremmin olla asiat, kuin miulla tällä hetkellä.

1. Asunto. Vuokraisäntä vaihtui, joten uusi vuokrasopimus piti tehdä ja allekirjoittaa. Alkoi kesäkuu loppua ja siinä samalla mun uskoni, sillä uudesta tyypistä ei sitten kuulunut mitään, ei pihaustakaan. No viime maanantaina, siis viikko sitten, otin jo yhteyttä entiseen v.isäntään, että missä mennään. Totesi vain, että heinäkuun alusta olen tekemisissä uuden tyypin kanssa. Ja onneksi uusi tyyppi ottikin yhteyttä samanapäivänä. Meinasi jo hermo mennä. Ja viikko sitten allekirjoitettiin sopimus, joka on voimassa toistaiseksi. Perjantaina laitoin postiin vuokratakuutalletus paperit, jotta hänkin saisi omat kopsut ja eilen oli mennyt perille. Kyseli, että kenelle olen heinäkuun vuokran maksanut ja totesin, että hänelle perjantai iltana eli 2.7., mutta se saattaa muutaman päivän kestää, hänellä kun ei ole säästöpankissa tiliä, kuten minulla.

2. Koulu. Tänään tuli vihdoinkin tieto, että pääsen haluamaani kouluun, eli lukemaan liiketaloutta ammattikorkeaan. Hihhei. Ei tarvitse muuttaa. Pitää vain pähkäillä miten sitten tulee eteen kun opntotuella elää jne jne. Mutta ne olkoon huomisen murheita, nyt olen aivan liian onnellinen murehtiakseni.

3.Isäni voi hyvin, haava, joka jäi jälkeen kun jalasta amputoitiin varpaat pois, on parantunut hyvin ja isä on entisellään miinus viisi varvasta. Ajaa linja-autoa edelleen silloin tällöin ja niin edelleen. Viimeisen vuoden aikana sekin on ollut erittäin stressaava asia. Mutta nyt on taakka pois harteilta.

Nyt menee niin hyvin, että melkein pelottaa... mitä seuraavasi?

Pornoinho ja loputon verenjano

Tavallansa pelottaa katsella ympärilleen. Olisi turvallisempaa vain katsoa eteensä huomioimatta mitään. Lehdissä on usein otsikoita, jotka kirkuvat maailman pahuutta, tappamisia, pahoinpitelyjä, raiskaamisia, lapsien seksuaalista hyväksikäyttöä, kidnappaamisia ja seksiorjana pitämisiä... Ja yhä nuoremmille lapsille tyrkytetään vaatteita, joissa aikuinen nainenkin näyttää kolmenkympin huoralta. Lapsi on lapsi, oli hän sitten puettu miten tahansa, mutta kaikille se ei tunnu olevan selvää.

Siitä ei pääse yli eikä ympäri, että vaatteet viestittävät paljonkin, keitä ja mitä olemme, mitä haluamme ja niin edelleen... joten miksi lapsi on puettu juuri ja juuri vesirajan peittävään hamoseen ja navan näkyville jättävään toppiin...? Pitäisi olla kaikille selvää, että ei lapsi sitä viestiä ymmärrä, mutta joidenkin sairas mieli saattaa asian unohtaa, ja seuraavaksi saamme lukea karmeita otsikoita.

Minua joskus pelottaa katsella omien pikkusiskojeni asuvalintoja, en halua heille tapahtuvan mitään. He tietävät näyttävänsä kauniilta vielä muutamankin vuoden päästä... toivon mukaan tuo tietämys ei muutu ylimieliseksi koppavuudeksi, joka saattaa heidät ongelmiin. I pray for all the deities to keep them safe.


Loputon verenjano kuvaa omaa intoani vampyyreihin. Mikä niissäkin viehättää... niin monia. en voi muiden puolesta vastata, vain omastani. Vampyyri on se uhkaa tihkuva olio, joka voisi meidät tappaa hetkessä. Omassa mielessäni miellän vampyyrit ovat seksuaalisia olentoja joita eivät pidättele "meidän" moraaliset sääntömme. Mitä teet jos sinulla on ikuisuus elettävänä, eiköhän sitä tule kaikenlaista kokeiltua. ;) Oikealla vampyyrilla on kulmahampaat ja he EIVÄT kimalla, mutta silti olen ihastunut Twilightiin... hooray for Carlisle and Jasper.

Eilen oli joka tapauksessa hyvä päivä olla minä.Alkuviikolla, olisiko ollut peräti maanantaina, ehdotin, että miten olis jos laitettaisiin yläkertaan esille vampyyri aiheisia kirjoja, tosin totesin, että ehkä olisi parempi yhdistää vampyyrit ja kauhu (ja gootti ;D). En ehtinyt illemmalla enää ylhäällä käymään, mutta toivottavasti kirjaston asiakkaat pitävät aiheesta yhtä paljon kuin minä.

Mutta kaipa minun olisi aika palata vampyyri kijojeni pariin, tai tv sarjojen...taiii leffojen. Kukaties. En osaa sanoa, mitä tekisin, vai menisinki sittenkin elokuviin katsomaan Eclipsen toiseenkin kertaan. Ei vaan osaa päättää.