Piupalipaupali

Eipä tässä ole mitään maailmaa mullistavaa tapahtunut.

AUS koulutus on ihan hyvällä mallilla. Siis Ammattiura suunnittelu koulutus. Kahden viikon info jakso takana ja 10 vko työharjoittelua edessä. Pääsin taas kirjastoon harjoittelemaan ja toivottavasti sieltä löytyisi sitten myös se kesätyöpaikka. Sinne ainakin kovasti haluaisin.

Luulin, että tämä koulutus olisi ollut kamalampaakin... oikeastaan ainoastaan eilinen päivä oli ennakkoodotusteni mukainen eli ihan riivatun kuivakka, pohjaanpalannutta paskaa niin sanotusti. No eilisestäkin selvittiin. Keskiviikkona oli ihan sikahauska päivä, sillä paikallinen teatteri "legenda" oli meille pitämässä koulutuspäivää ja improvisaatiota harrastettiin koko päivä. Oli hieno vain heittäytyä ja antaa mennä. Päivä oli aivan liian lyhyt ja siksi kai eilinen, torstai päivä, tuntuikin noon kamalalta.

Mutta eipäs tässä sen kummempaa todellakaan ole tapahtunut. Mielitekoja vain on niin monia näin keväisin, uusia vaatteita, kenkiä, sisustusta ynnä muuta... No edellispäivänä tulikin sitten hommattua itselleni kahvipannu ja sen kanssa onkin sitte opeteltu keittämään kahvia. Ei siitä missään tapauksessa tule yhtä hyvää kuin mummun kahvista, sehän on sanomattakin selvää, mutta kokeilemalla siitä saa kuitenkin ihan hyvää. Aamuisin taidan kuitenkin suosia ihan tätä omanperinteen mukaista suodatin kahvia ja niin edelleen. Tämä pannukahvi voisi olla niiden kiireettömien hetkien herkkua.

Mutta kahvihetken jälkeen pitäisi tarttua toimeen ja tiskata ja pyykätä. Eipä nuo kotiaskareet niin innosta, mutta puhtaisiin vaatteisiib on kuitenkin niin mukava pukeutua ja puhdas kahvikuppi on kaiken a ja o. :D

Niinpä niin

On jo lauantai 27 helmikuuta, vuonna 2010. Juurihan tämä vuosi vaihtui, nyt jo maaliskuuhun mennään ja kuukauden päästä siirrytäänkin taas kesäaikaan. En valita vaikka aika kuluukin nopeaan, enhän minä, joka jo eläkeikäänsä odottaa. Sitä paitsi, mitä nopeammin aika kuluu sitä nopeammin tulee kevät ja kesä. Vaikki ikinä en olekaan tyytyväinen siihen mitä minulla on.

Mutta siitä en ole iloinen, että maanantaina koittaa taas aika jolloin pitää aikaisin hipsiä ylös ja koittaa pysyä hereillä, ei en ole ollenkaan iloinen. Maanantaina alkaa AUS aka Ammattiura suunnittelukoulutus... tuntuu aika turhanpäiväiseltä hommalta, mutta minkäs teet, työkkäristä kun lappu tuli. Ei sitä voi ainoaa toimeentuloansa menettää. Nytkin jo rahat loppu ja kolmenviikon päästä vasta seuraava tili. Onneksi sen pitäisi olla noin 180 isompi, sillä jos koulutuksesta ei muuta hyötyä ole, niin se, että sen pitäisi tuottaa enemmän rahaa allekirjoittaneelle. Ehkä siinä on jo syytä tarpeeksi osallistua.

Maaliskuussa alkavaa myös yhteishaku, pitäisi taas päättää mitä haluaa. En minä halua sitä vastuuta taas.